Presidenttipari SM-kilpailujen suojelijoiksi

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio toimivat tämänvuotisten agilityn SM-kilpailujen suojelijoina.

Lappeenrannan Agility Urheilijat ry:llä ja Agility SM2017 -kisaorganisaatiolla on suuri ilo ja kunnia ilmoittaa, että tulevien SM-kilpailujen suojelijoina toimivat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Heidän Lennu-koiransa on myös hengessä mukana.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun tasavallan presidentti tai hänen puolisonsa ovat agilitykilpailuiden suojelijana. Huomionosoitus on merkittävä koko agility-yhteisölle, mutta nimenomaan tapahtuman tekijöille, jotka omalla panoksellaan osoittavat kansalaistoiminnan voiman Suomi 100 -juhlavuoden teeman mukaisesti.

Tämä vuosi on myös Lappeenrannan Agility Urheilijat ry:n 20-vuotisjuhlavuosi.

Agilityn SM-kilpailut järjestetään Lappeenrannassa 17.–18.6.2017. Kilpailuissa nähdään päivittäin noin 1 000 suoritusta. Tapahtuma on tänä vuonna yksi Etelä-Karjalan suurimpia urheilukilpailuja ja kerää tuhansia katsojia niin paikan päälle kuin nettilähetysten ääreen.

Kisapuiston katsomoihin odotetaan noin 1 500–2 000:ta ihmistä kisapäivää kohti.

 

Lisätietoja:

 

Agility SM2017 -kisaorganisaatio
Mia Tuuva, tiedottaja
p. 0503407538
mia.tuuva@suomi24.fi
Lappeenrannan Agility urheilijat ry
Jerkko Mäkelä, puheenjohtaja
p. 0405508527
jerkko.makela@outlook.com

Keltanokkana TopTeamissa

Jenni Nurmi kertoo, miltä tuntuu olla TopTeamissa agilitykonkareiden keskellä.

Kypsään neljännesvuosisadan ikään ehtineenä olen todennut, että ainoat harmittamaan jääneet asiat, ovat olleet niitä, jotka ovat jääneet tekemättä. Yhtään tehtyä tekoa ei ole vielä tähän mennessä tarvinnut katua.

Saman kokemuspohjan varaan laskin, kun viime toukokuussa päätin lopulta jättää hakemukseni kauden 2016–2017 TopTeamiin: ihan omasta innostuksesta, kiinnostuksesta ja uteliaisuudesta. Tämä onkin tarina itsensä voittamisesta, onnistumisista, yrittämisestä, ymmärtämisestä ja kehittymisestä.

Kerrotaan taustatietoina sen verran, että olen harrastanut agilitya toukokuusta 2015 asti pian kolmevuotiaan shelttityttö Dinan kanssa. Dinan kanssa startattiin ekoissa virallisissa agikisoissa huhtikuussa 2016, kun taas hakuaika TopTeamiin alkoi toukokuussa 2016, eli käytännössä vuosi koko harrastuksen aloittamisesta.

TopTeam-kausi alkoi kunnolla elokuun lopussa, ja juuri ennen leiriä olimme nousseet Dinan kanssa kakkosiin. Ainut tuttu leiriläinen oli silloinen oma kouluttajani Reetta, jonka kanssa jaoimme myös ensimmäisen viikonlopun hotellihuoneen. Onneksi tällä keltanokalla oli konkari henkisenä tukena, sillä omat verkostot agilityn saralla olivat korkeintaan muita tamskilaisia, ja niitäkin on vielä aika niukasti.

Perjantaina syötiin, tärkeimmät tietysti ensin, tutustuttiin koutseihin, käytiin läpi viikonlopun ohjelmaa sekä kuultiin perusteita TopTeamin fysiikka- sekä mentaalivalmentajilta. Lauantai ja sunnuntai olivatkin sitten todella agilityn, fysiikkatreenien sekä mentaalitreenien täyteisiä, kukin sai valita omat painotuksensa. Ensimmäisen leirin teemana olivat agilityn perustaidot.

Muutaman kerran viikonlopun aikana meinasi epätoivo iskeä ja päässä pyörivät ajatukset olivat kaikkea muuta kuin positiivisia. Olin huolissani (turhaan) siitä, miten koirani selviäisi yksin hotellihuoneessa ensimmäistä kertaa ikinä. Olin ärsyyntynyt siitä, että perjantain info järjestettiin pitkän matkan jälkeen paikassa, jonne ei voinut ottaa koiraa mukaan. Emme osanneet saksalaista, saati että olisin tarkkaan edes tiennyt mikä se on. Ei kunto riittänyt, ja olin läähpuuhpuuh-poikki jokaisen vauhdikkaamman ratapätkän jälkeen.

Mietin, mitä tein leirillä. Kaikki muut olivat niin hyviä, kun taas me emme osanneet vielä mitään. Kompastelin treeneissä omiin jalkoihin ja melkein törmäilin esteisiin. Minua väsytti, ja ihme, että sunnuntai-iltapäivän fysiikka- ja agilitytreeneissä jalkani vielä nousi. Olin onnellinen siitä, että kotimatka sujuisi kaverin kyydillä eikä tarvitsisi itse ajaa. Olin aivan hukassa ja mietin monta kertaa, että olemmepa huonoja, mutta yritimme silti.

Leirin jälkeen kotona olin väsynyt, mutta onnellinen. Olimme selvinneet hengissä, olimme yrittäneet ja parantaneet tekemistämme sekä oppineet ihan kamalan paljon kaikkea uutta. Kaikki uusi vaati useamman viikon pureskelua, asioiden jäsentelyä ja pohdintaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toisen leirin nollaratatreenissä onnistuimme tekemään nollan. Tajusin, miten suuri merkitys onnistumiseen kisoissa omalla korvienvälillä voi olla ja miksi on välillä ihan oikein keskittyä vain itseensä ja omaan koiraan.

Kolmannella leirillä Lempäälässä aloin jo hiljalleen luottaa omaan tekemiseen ja meidän osaamiseen koirakkona. Omaa treenilistaakin sain alkuvuoden aikana hieman lyhennettyä. Helmikuussa alkoi olla vihdoin jo joku idea siitä saksalaisestakin…

Leireissä parasta oli tsemppi ja toisten kannustaminen. Sillä jaksoi loppuun nekin treenit, joista ei tuntunut tulevan yhtään mitään. TopTeamiin hakeminen on ollut yksi oman elämän hienoimmista päätöksistä, vaikka jännittikin – tai ehkä juuri siksi. Olen oppinut ihan hirveän paljon itsestäni, koirastani, meidän yhteistyöstä ja ennen kaikkea agilitysta.

 

Kirjoittaja on Jenni Nurmi, oman elämänsä supermiesnainen, (agility)urheilija ja ehkä hieman myös hullu koiranainen sekä maailman paras tiimi yhdessä oman karvakorvansa Dinan kanssa.

Lue Jennin kokemuksista enemmän seuraavasta Putkeen!-lehdestä.

Haluatko vaikuttaa? Tule mukaan kehittämispäivään!

SAGIn kevätkokous pidetään sunnuntaina 23.4. Tampereella. Ennen sitä etkoillaan kehittämispäivän merkeissä lauantaina Varalan urheiluopistolla. Kehittämispäivä on avoin kaikille seuroille ja niiden jäsenille.

SAGIn toiminnan kehittämispäivään ovat tervetulleita kaikki lajin käytäntöjen kehittämisestä kiinnostuneet. Nyt on tilaisuus osallistua ja vaikuttaa – jopa uudistaa totuttuja kuvioita!

Toivottavasti mukaan saadaan paljon erilaisia näkemyksiä. Tavoitteena on liiton toiminnan kehittäminen urheilijalähtöisemmäksi ja entistä enemmän seurojen toimintaa tukevaksi.

Miten koulutus- ja valmennustoimintaa voisi freesata? Millaisia uusia kilpailumuotoja tarvitaan? Miten hallintoa ja viestintää voisi tehostaa? Keskustellaan ja ideoidaan yhdessä. Kehitellään konkreettisista ideoita pienryhmissä.

Viimevuotisessa kehittämispäivässä heitettiin ilmoille ideat uudenlaisista EO-karsintakilpailuista sekä halli-SM-kilpailuista. Molemmat ovat nyt toteutuneet.

Ilmoittaudu mukaan täällä viimeistään 13.4.

Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Sirpa Sippola, toiminnanjohtaja@agilityliitto.fi

 

Suomen Agilityliiton toiminnan kehittämispäivä Varalan urheiluopistolla Tampereella lauantaina 22.4. kello 9.00 – n. 16.00.

Etsintätehtäviin vain kokeneita ja koulutettuja koiria

Mekin jaoimme eilen täällä blogissa Kadonneen etsijäkoirat -ryhmän ilmoituksen, jossa toivottiin apujoukkoja kadonneen ihmisen etsintöihin. SAGI pahoittelee ilmoituksen aiheuttamaa mielipahaa ja epävirallisen toiminnan sekä toimintatapojen esiintuomista. Halusimme auttaa, mutta tällä kertaa väylä ei ollut paras mahdollinen.

Suomen Palveluskoiraliitto on huomauttanut, että Kadonneen etsijäkoirat -ryhmä on antanut väärää tietoa siitä, millaisia valmiuksia etsintätehtävässä toimivalta koiralta ja sen ohjaajalta vaaditaan. Etsinnän yhteydessä ei ole suotavaa testata koiransa kykyä työskennellä hajutunnistekoirana. Etsintätilannetta ei SPKL:n mukaan pitäisi käyttää testiympäristönä, vaikka kadonneen omaiset ja etsintöjä organisoivat tahot näin esittäisivätkin.

”Tällainen toimintamalli on täysin ristiriidassa niiden tahojen ja koiranohjaajien kanssa, jotka osana vapaaehtoista pelastuspalvelua (Vapepa) kouluttavat sekä koiria että niiden ohjaajia vaativiin etsintätehtäviin yhdessä muiden etsintäjärjestöjen sekä poliisin kanssa”, SPKL sanoo tiedotteessaan.

Suomen Palveluskoiraliitto toivoo etsintätehtäviin järjestelmällisyyttä. Tiedotteessaan SPKL vetoaa auttajiin, jotta he kanavoisivat taitonsa, osaamisensa ja auttamishalunsa oikein.

”Suomessa parhaat puitteet tähän tarjoaa vapaaehtoinen pelastuspalvelu, jonka toimintaan jokainen pelastusetsintätehtävistä kiinnostunut voi hakeutua”, Palveluskoiraliitosta sanotaan.

Voisivatko koirat auttaa?

(Täydennetty 29.3.2017 klo 20.10)

Välitämme tässä Kadonneen etsijäkoirat -hälytystiimin pyynnön. Jospa agilityporukoista löytyisi vapaaehtoisia osallistumaan kadonneen miehen etsintään Sipoossa tänä viikonloppuna!

Harry Karjalainen on ollut kateissa 8. helmikuuta lähtien. Etsintöjä tehdään nyt vapaaehtoisvoimin, koska viranomaiset ovat lopettaneet etsinnät tuloksettomina. Vapaaehtoisiin etsijäjoukkoihin tarvitaan lisävoimia. Kyseessä ei siis ole enää virallinen etsintä, mutta omaiset ovat toivoneet kaikki mahdolliset apujoukot mukaan.

Etsijöiden tarkempi kokoontumispaikka varmistuu lähempänä viikonloppua.

Etsintään voi osallistua joko koiran kanssa tai ilman. Mukana on muun muassa Kadonneen etsijäkoirat -tiimi. Tiimin jäsen Maria Inkilä kertoo, että tiimi on perustettu viime keväänä. Se on Etsijäkoiraliitosta erillinen ryhmä.

”Kaikista on apua. Mukaan etsintöihin voi tulla koiran kanssa, vaikkei koiraa olisi hommaan koulutettu. Koiralle annetaan lähtöpaikalla hajutunniste, joten samalla pääsee testaamaan, miten oma koira pärjäisi hajuntunnistuksessa”, Inkilä kertoo.

Kadonneen etsijäkoirat -yhdistys ei ole Etsijäkoiraliiton eikä Vapepan alaista toimintaa.

Etsintäjoukkoihin voi ilmoittautua Facebook-ryhmän kautta.

Putkeen! 1/2017 on täällä

Uusi Putkeen!-lehti on ilmestynyt. Lehdessä pohdimme esimerkiksi sitä, onko kisapaikalla parempi pulista porukassa vai latautua omissa oloissaan. Aina toiveet ja todellisuus eivät kohtaa.

Haastattelussa mm. tuore nuorten SM-voittaja Riikka Kalliosalo ja hopeamitalisti Sini Kuula sekä vuoden seuratoimija Maria Lepänhaara. Utelimme myös, mistä syntyy vuoden agilityseuran eli Villähteen Agility-Urheilijoiden huippuhenki.

Lisäksi lähdemme bussimatkalle ylöjärveläisen Tuula Pessan ja Musti-kelpien kanssa. Tuula on kulkenut treeneihin ja kisoihin jo 25 vuotta ilman omaa autoa.

Tilaa Putkeen! kätevästi täältä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sagi hakee tiedottajaa

SUOMEN AGILITYLIITTO HAKEE OSA-AIKAISTA TIEDOTTAJAA

Tiedottaja vastaa Agilityliiton viestintästrategiasta sekä yleisviestinnän suunnittelusta ja siihen liittyvien prosessien kehittämisestä. Tiedottajan tehtäviin kuuluvat muun muassa nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien kehittäminen sekä sisällöntuotanto, erilaisten viestintämateriaalien tuottaminen, mediatiedotus ja mediasuhteet sekä soveltuvin osin tapahtumaviestintä.

Työtehtävä on toistaiseksi voimassa oleva, ja siinä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Työaika on 50 % kokonaistyöajasta. Työ voidaan tehdä puolikkaina päivinä tai 2–3 pv/viikko. Palkkaus Urheilujärjestöjen TES, vaativuustason C mukainen.

Valittavalta henkilöltä edellytetään:
– soveltuvaa tutkintoa
– työkokemusta viestintätehtävistä
– konkreettista näyttöä viestinnän tehtävien menestyksekkäästä hoitamisesta
– luovuutta ja tehokkuutta tuottaa sisältöjä erilaisiin kanaviin
– erinomaista kirjallisen ja suullisen ilmaisun taitoa suomeksi ja englanniksi
– kykyä toimittaa ja editoida muiden tuottamia tekstejä suomeksi ja englanniksi
– verkkojulkaisujen sisällönhallintajärjestelmien, kuten WordPressin hallintaa
– sosiaalisen median hallintaa ja taitoa käyttää sitä viestinnän osana

Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan sähköpostitse 22.3. mennessä os. toiminnanjohtaja@agilityliitto.fi

Tiedustelut: Toiminnanjohtaja Sirpa Sippola, toiminnajohtaja@agilityliitto.fi, puh. 045 1226300